Siivouspäivä

Ennen siivoaminen oli nopeasti ohi. Nyt jalassa roikkuu pieni hidaste, joka myös on alkanut pelätä imurin kovaa ääntä. Vauvana hidaste ei ollut moksiskaan imurista vaan nukkui aivan tukkina, vaikka pinnansängyn alustaa imuroitiin. 

Nykyisin siivoaminen on tehtävä nopeasti ja järjestelmällisesti. Jotain, missä en ole kovin hyvä. Minulla on tapana haahuilla ja pyyhkiä pölyjä jostain, sitten muistankin, että jokin asia piti tehdä ja pölyjen pyyhkiminen unohtuu hetkeksi. Lopputulos on aina hyvä, mutta nopeus ei ole valttikorttini. 

Nykyisin on toisin.

Siivous pitää ajoittaa päiväuniaikaan tai sitten siivota erissä. 

Tänään sain onneksi siivottua yläkerran ja keskikerroksen. Siivotessani mietin uusia rutiineja ja tapoja, joilla asia hoituisi kätevämmin.

• Omat siivousliinat ja -aineet yläkerran ja keskikerroksen vessoihin
• Varsi-imuri, jollaisen olen miettinyt ostavani, olisi kätevä rappusten imurointiin
• Kaikkia kerroksia ei aina tarvitse siivota samaan aikaa

Etenkin imuroiminen on jotenkin hankalaa, kun imuria pitää kantaa edestakaisin. Ehkä tähän tottuu jossain vaiheessa.

Puolet lisää

Edellinen kotimme oli ihana koti. Niin ihana, että itku tuli, kun hyväksyimme ostotarjouksen. Kun saavuin edelliseen kotiini ensimmäistä kertaa ennen ensinäyttöä, tiesin, että se tulisi olemaan kotini. Edellinen koti muistutti lapsuudenkotiani. Se myös muistutti ensimmäistä yhteistä kotiamme, vaikka en sitä itse aluksi edes huomannut. Pohja oli täysin sama, ainoastaan eteisen ovi oli eri kohdassa.

Edellinen kotimme oli valoisa, läpitalon huoneisto, josta oli uskomattoman kauniit maisemat yli puutalojen kattojen aina merelle saakka. Vitsailimme merinäköalasta, vaikka oikeasti meri näkyi vain talvisin, kun puiden lehdet olivat varisseet ja vain, kun katsoi oikeasta kohdasta. Näkymää olisi voimistanut, jos sitä olisi katsonut kiikareilla.

Kuva: Riku Toivonen

Edellisessä kodissamme oli valtavasti säilytystilaa. Niin paljon, että omistamiemme tavaroiden määrä unohtui, vain muistuakseen mieleen muuton hetkellä. Luovuimme suuresta tavaramäärästä, sillä hellahuoneessa säilytystilan määrä puolittui vaikka tila itsessään tuplaantui.

Edellisessä kodissamme oli kaunis pihapiiri, joka on valittu jonain vuonna kaupungin kauneimmaksi. Pihapiiriä elävöitti eri ikäiset suuret lehtipuut. Kastanja ja koristeomenapuu olivat suosikkejani. Eräänä vuonna taloyhtiön kokouksessa äänestimme puiden kaatamisesta, yksi puu kerrallaan. Onneksi saimme pelastettua monta puuta.

Edellinen kotimme ei kuitenkaan enää ollut meille sopiva koti. Perheemme kasvoi ja tarvitsimme lisää tilaa. Olisimme varmasti vielä pärjänneet muutaman vuoden, mutta halusimme lastenhuoneen. Edellisessä kodissamme oli ainakin neljäkymmentä porrasta kiivettävänä ennen kuin pääsi ylimpään kerrokseen meidän ovellemme. Meille hissilliset talot ovat aina olleet ylellisyyttä. Hissiä tai mahdollisuutta päästä suoraan pihalta kotiin aloimme kaivata päivä päivältä enemmän, kun kantamisen määrä lisääntyi.

Kuva: Riku Toivonen

Uudessa kodissa on paljon hyviä asioita, mutta totuttelu uuteen on vielä hieman käynnissä. Uusi koti on valoisa, sen huoneet ovat korkeat ja asunto on juuri remontoitu. Asuinalue on tuttu ja viihtyisä. Tämä on meille juuri hyvä koti.

Kodin viihtyvyydellä on suunnattoman suuri merkitys omaan viihtyvyyteeni. Minusta on tärkeää, että minulla on kaunis, viihtyisä ja turvallinen koti.

Kotona vietetään valtava osa arjesta, siksi sen on oltava mukava paikka. Jokaiselle ihmiselle kodikkuus merkitsee erilaisia asioita. Minulle kodikkuuden tekee se, että ympärilläni on läheisten ihmisten lisäksi itselleni tärkeät tavarat.

Seuraavaksi minun pitää suunnitella uudelle blogille uusi banneri.

Uusi koti, uusi blogi

Edellinen viidenkymmenen viiden neliön kerrostalokoti siirtyi uusille omistajille, kun me muutimme kauan haikailemaamme puutalokotiin, vanhaan hellahuoneeseen. 

Edellinen blogi ei oikein lähtenyt käyntiin, vaikka kuinka sitä mielessäni pyörittelin. Arjen kiireet ja yksityisyys olivat tiellä. Minua aika ajoin häiritsee ajatus kuvieni julkisesta levittämisestä ympäri maailmaa. Koti on niin tärkeä paikka, että sen mielellään pitää itsellään, vaikka toisaalta kotiin liittyvän blogin kirjoittaminen myös samalla kiehtoo minua.

Blogit ovat mukavaa ajanvietettä, vaikka monet ovatkin povanneet blogien katoavan ja muun sosiaalisen median nousevan tärkeämmäksi vaikuttamisen muodoksi. Itselleni aikoinaan blogin kirjoittaminen oli mukava harrastus, jossa pystyin yhdistämään valokuvaamista ja kirjoittamista. Se oli myös vastapainoa opiskelulle ja työlle. Suljin vuosia sitten vanhan blogini, jota aina aika ajoin ikävöin. Nyt on aika kokeilla uudemman kerran. 

Tämä blogi tulee keskittymään kotiasioihin, sisustamiseen, ruokaan ja kaikkeen kauniiseen. 

Tervetuloa hellahuoneeseemme.

Syksy

Mikä hieno syksy! Ei sadetta, ei harmautta vaan viileitä sumuisia aamuja, pilvettömiä lämpimiä päiviä ja tähtikirkkaita öitä! 

Kuinka hienoa onkaan asua täällä, missä on neljä vuodenaikaa!

Parvekekukat alkavat pikku hiljaa kuihtua syksyn ja talven tieltä. Koko kesän olen parvekkeen hortensiaa huolella hoivannut, mutta nyt katson haikeudella sen kuihtumista.

Syksyinen luonto on jotenkin mystinen. Siksi onkin pakko päästä metsään sieneen, metsään mökille tai metsään vain hengittämään raikasta ilmaa.

Piipahdus putiikissa: HAY

Yksi sisustuslemppareistani on tanskalainen HAY, johon hurahdin muutama vuosi sitten ihan totaalisesti. Silloin olisin voinut ostaa kaupasta ihan mitä vain. Nykyisin olen vähän varovaisempi ja ostan vain, jos oikeasti tarvitsen. Akuutein hayhulluuteni taisi hälvetä pikkuhiljaa kyllästymiseen, kun kaikkialla näkyi aina samoja tuotteita. 

HAY:llä on kuitenkin paljon kauniita, simppeleitä sisustustavaroita ja kivoja käyttöesineitä. Pari vuotta sitten ostetu nappityynyt ovat säilyneet päivittäisessä käytössä lähes käyttämättömän näköisinä. 

Amsterdamissa HAYn kauppa tuli yllättäen vastaan ja pitihän sielä nopeasti piipahtaa. Tällä kertaa päädyin kuitenkin vain katselemaan.

Kauppa sopi vanhaan amsterdamilaiseen rakennukseen täydellisesti. Tila oli jaettu kahteen osaan, joista toisella puolella näytillä olivat huonekalut ja toisella puolella käyttöesineet sekä sisustustuotteet. 

Toimistotarvikepuoli kysyi itsehillintää, niin paljon oli hienoja klemmareita, muistilappuja ja lyijykyniä tarjolla.

Tyynyjen hylly oli vaikuttava. Värejä ja kokoja oli mistä valita.