Mikä hieno syksy! Ei sadetta, ei harmautta vaan viileitä sumuisia aamuja, pilvettömiä lämpimiä päiviä ja tähtikirkkaita öitä!
Kuinka hienoa onkaan asua täällä, missä on neljä vuodenaikaa!
Parvekekukat alkavat pikku hiljaa kuihtua syksyn ja talven tieltä. Koko kesän olen parvekkeen hortensiaa huolella hoivannut, mutta nyt katson haikeudella sen kuihtumista.
Syksyinen luonto on jotenkin mystinen. Siksi onkin pakko päästä metsään sieneen, metsään mökille tai metsään vain hengittämään raikasta ilmaa.
